sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Kauneutta


Tässä ovat kaikki kolme miekkaani. Ylhäällä vasemalla rapiiri, oikealla yhden käden miekka ja alhaalla pitkämiekka ja teräshansikas.

Kun aloin miekkailla, minulle kerrottiin, että monet aloittavat harrastuksen vain saadakseen miekan.
Pitkään olin sitä mieltä, että minulle itse miekoilla ei ole merkitystä, pidin harrastuksesta sen mielenkiintoisuuden ja haastavuuden kanssa.

Noita kuvia katsoessa on pakko tunnustaa, että pidän miekoista. Ne ovat parhaimmillaan kauniita ja upeita. Jotkut niistä tuntuvat juttelevan sinulle, kun pidät niitä kädessäsi. Parhaat niistä liikkuvat kuin kätesi jatkeena ja tekevät täsmälleen kuten haluat.

Miekkailu on mukavaa. Olen löytänyt sen kautta hämmästyttävää kurinalaisuutta. Jaksan toistaa samoja harjoituksia harjoituskerrasta ja jopa vuodesta toiseen. Lopulta treeni kannattaa: huomaa, että miekka tottelee käskyjä ja hermot pitävät, vaikka vastassa olisikin ylivoimainen harjoituskumppani. Ja aina pitää mainita hyvät kaverit. Olen tavannut ihmisiä, joita en olisi koskaan olisi muuten tavannut. Olen saanut ihailla teknistä ylivertaisuutta, hienoa yhteisöllisyyttä, nähnyt kun kaverit oppivat ja saanut oppia heiltä.