Olen töissä teollisuusalueella ja näkökentässäni pyörii pääsääntöisesti säiliöitä, putkia ja betonia. Lisäksi työtehtäväni keskittyvät tarkkailemaan noita samoja kuolleita kohteita. Pitkään pidin aluetta tylsänä ja muuttumattoma, kaukana luonnon kauneudesta.
Onnekseni työpaikalle hommattiin hyvä kamera ja jotenkin sen kautta tajusin, että tehdasalueella elää ja kasvaa vaikka mitä! Etenkin keväisin kukat kukkivat kauniisti, olen nähnyt jäniksiä ja kettuja, lintuja on vaikka miten montaa eri lajia. Välillä aurinko paistaa kauniisti säiliöiden välistä, kuulaina talvipäivinä kaikki loistaa valkeassavalossa, lumi kinostuu vallien väliin ja tuuli puhaltaa sen uusiksi maisemiksi.
Kaikki tämä elämä on löytynyt, kun olen oppinut katsomaan maisemaa eri vinkkelistä. Sama pätee aivan kaikkeen: uusia maailmoja ja ajatusmalleja löytyy, jos niin tahtoo.
Sadepäivistä voi nauttia.
Työmatkalla voi kuunnella äänikirjoja.
Tylsää työtä voi piristää musiikilla.
Negatiiviset ajatusmallit voi muuttaa positiivisiksi.
