lauantai 28. toukokuuta 2011

Rajan takana vol 1

Ajelin tänään nelisen tuntia autolla kohti Kerimäkeä. Olen siis täältä kotoisin, joten täällä tulee käytyä.

Matka tänne kestää kauan, joten ajaessa on mukavasti aikaa ajatella tai vaihtoehtoisesti jutella matkatoverin kanssa. Oma arki tuntuu olevan niin kiireistä, että nämä ajomatkat ovat harvoja hetkiä, joilloin "on aikaa" ajatella, mitä mieleen juolahtaa. Samalla tulee kuunneltua radiota ja jos kohdalle sattuu mielenkiintoinen puheohjelma, saattaa päätyä pohtimaan jotain, mitä ei koskaan ole edes tiennyt olevan olemassa. Esimerkiksi tänään kuuntelin jotain Afrikkalaista tarinaa ja Lahden sinfoniaorkesteria sekä tietenkin klassikkoa "puhelinlangat laulaa"-toiveohjelmaa.



Työpäivän ja neljän tunnin ajomatkan jälkeen on yleensä aika nääntynyt ja ilta menee ihmetellessä, mihin ihmeeseen on joutunut. Vanhempani asuvat täydellisesti maalla (lähin kauppa 20 km), joten elämä on hieman erilaista kuin kaupungissa. Käytännössä aika tuntuu pysähtyvän tai vähintäänkään ajankululla ei ole mitään merkitystä. Pystyn helposti kuluttamaan päiviä välittämättä, mitä kello on tai olenko saanut jotain aikaiseksi ja miten kauan mihinkin hommaan on mennyt. Varsinkin kesäisin aikaa tuntuuu riittävän, aina ehtii nukkumaan tarpeeksi, seikkailemaan ulkona, saunomaan, käymään kylässä, tekemään kotihommia jne.. Samat asiat kaupunkikodissani olisivat mahdoton toteuttaa saman päivän aikana. Jotenkin ajankäyttö on erilaista.


Päätin merkitä tähän aiheeseen liittuvät kirjoitukset tagilla "Rajan takana". Syitä on ainkin pari, joista toinen on naapurin ulkorakennukseen naulaama julistus. Toinen syy rajantakaisuuteen tulee omasta tunteesta, että tänne tullessa siirryn tyystin toisseen maailmaan ja jonkin näkymättömän rajan taakse. Yleensä minun on nukuttava yksi yö ennen kuin olen henkisesti oikeassa paikassa ja oikealla taajuudella.


Tänä aamuna heräsin, päivä oli harmaa, mutta ajattelin, että ulkona on varmastikin jotain mielenkiintoista kuvattavaa, joten marssin ulos.Löysin ainakin kukkasia ja huumaavan sateenjälkeisen tuoksuvan luonnon. Täällä tuoksuu jotenkin erilaiselta kuin Kotkassa. Tuoksu on tuttu ja rauhoittava.Kesä tulee. Se on jo näissä kuvissa ja sitäpaitsi näin pääskyjä, joten todistetusti kesä on. (lämmintä saisi olla pikkasen enemmän)