maanantai 22. elokuuta 2011

Hatullinen sieniä

Sunnuntai on mukava päivä rauhalliselle metsäkävelylle. Tällä kertaa tieni suuntasi Karhulaan Äijänvuoren kuntoradalle. Alue on mukavaa seutua, nimensä mukaisesti mäkistä ja kallioista, kuten aina Kotkassa. Metsäalue on mukavan suuri, joten siellä tuntee oikeasti olevansa metsässä.


Jo retkemme aluksi tuli jotenkin yllätyksenä, että syksyisin metsässä on sieniä. Alkuun vastaan tuli muutamia voitatteja ja emmimmekin, että kannattaako niitä ottaa ollenkaan. Mukaan ei sattunut koriakaan ja mahtaakohan niitä löytyä sitten yhtään enempääkään. Toisaalta ajattelimme, että jos noita ei kerää, niin sitten niitä sieniä vasta löytyykin ja alkaa hurjasti harmittaa.

Näin ollen otettiin hattu päästä ja vuorattiin se kaikilla lehdillä (voitatit sotkevat hurjasti) ja kerättiin sienet siihen. Sienibongaus on jännä laji: kun kerran huomaa sienen, alkaa niitä nähdä joka paikassa. Lopputuloksena voitatteja oli joka rinteessä ja hattu täytyi ääriään myöten... kuten kuvasta voi huomata. Loppuilta menikin sitten mukavasti sieniä puhdistaessa.

Jälkikäteen sanoisin, että metsään pitää aina ottaa sienestykseen sopiva kori tai pussukka, niin ei tartte kantaa sieniä sylissä.